Sotkamolainen kuljetusyrittäjä Jouko Korhonen hallitsee työnsä, mutta erityisesti yksi asia vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä.
– Olen ajanut puuta 80-luvulta asti ja tiedän homman aika hyvin. Samoin tiedän sen, että turvallisuus ei pysy kunnossa kuin kertaamalla. Itselle ei ole koskaan sattunut mitään vakavaa, mutta koska olemme kaikki inhimillisiä, pitää muistaa, että vaara vaanii näissä hommissa aina.
Korhonen pyörittää veljensä kanssa Kuljetus Jouko & Jari Oy:tä. Heillä on kahdeksan omaa autoa ja parikymmentä kuskia.
– Ajamme puuta metsäyhtiöiden varastopinoihin raakapuun kuormauspaikoille. Pääasiassa kuormauksesta vastaavat kuormausyrittäjät, mutta myös meidän kuljettajamme hoitavat sitä jonkun verran.
Kuormausohjeista ei tingitä
Raakapuun kuormauksessa ykkösasiana on turvallisuus. Suurimmat riskit liittyvät siihen, että väistämättä kuormauspaikoilla liikkuu ihmisiä.
– Oleellista on, että turvaetäisyyksistä huolehditaan, oli kyseessä meidän oma henkilökuntamme, kuljetus- tai lastausyrittäjä. Ennen kuin puita aletaan nostaa kyytiin, pitää varmistaa, ettei vaunuston lähellä liiku ketään, sanoo VR Transpointin tuotepäällikkö Tapio Korhonen.
Puutavaran kuormauspaikoilla kävelee joskus jopa täysin sivullisia ihmisiä.
– Liikkuminen raiteilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on jo lailla kiellettyä, ja esimerkiksi kuormauspaikat ovat myös rautatiealuetta. Ihmiset saattavat silti käyttää alueita oikaisureitteinä päivittäisessä kulkemisessaan.
Vaunujen oikeaoppinen kuormaus on turvallisuuden kannalta tärkeää. Puiden pitää olla vaunun pylväiden ja päätyjen sisäpuolella, ylityksiä ei saa tulla mihinkään suuntaan. Kuorma pitää myös sijoittaa tasaisesti vaunuun ja noudattaa painorajoituksia.
Juna lähtee liikkeelle vasta sitten, kun kuormaus on tarkastettu.
– Huonosti kuormatusta vaunusta voi pahimmillaan tippua pölli kyydistä ja se voi aiheuttaa mitä tahansa vahinkoa. Pyörien väliin tippuva propsi voi vaikka suistaa vaunun kiskoilta.
Lastauksen jälkeen VR Transpointin henkilökunta tekee liikennöintitarkastuksen eli tarkastaa kaikki vaunut ja varmistaa, että kuorma on turvallinen kuljettaa. Mahdolliset puutteet korjataan, eikä juna voi liikennöidä, jos kaikki ei ole kunnossa.
Jos juna jää lähtemättä, puut eivät mene suunnitellessa aikataulussa tehtaalle. Se aiheuttaa kalliin ketjureaktion, kun vaunut eivät ole käytettävissä seuraavissa kuormauksissa.
Koko verkostoa koulutetaan
Suomen rataverkolla on 90 raakapuun Väyläviraston kuormauspaikkaa ympäri maata.
Kuljetusta ja kuormausta hoitaa iso verkosto, ja kuormauspaikoilla liikkuu paljon toimijoita: kuormaus- ja kuljetusyrittäjiä, metsäyhtiöiden edustajia sekä kunnossapitourakoitsijoita.
– Jo se, että alueella liikkuu paljon erilaisia ajoneuvoja, aiheuttaa riskejä. Alueella on korkeita puupinoja, joista aiheutuu näkemäesteitä. Lisäksi radan ylityksiä tasoristeyksissä tulee väistämättä, luettelee Korhonen.
Jotta kaikki sujuu turvallisesti, VR Transpoint järjestää säännöllisesti koulutuksia, joissa opastetaan ja motivoidaan kumppaniverkostoa turvalliseen toimintaan.
– Koulutukset ovat avoimia kaikille, ja esimerkiksi metsäyhtiöt jakavat kutsua eteenpäin omille aliurakoitsijoilleen. Muutaman tunnin koulutukset koostuvat teoriasta sekä keskusteluista, joissa käydään asioita läpi esimerkkien ja kokemusten kautta. Riskejä hallitaan myös säännöllisillä riskikartoituksilla.
Turvallisuus parantunut selvästi
UPM Metsä on VR Transpointin merkittävä asiakas. Yritys hankkii puuta noin 20 miljoonaa mottia vuodessa. Osa kuljetuksista kulkee maanteitse, mutta raiteilla hoidetaan myös merkittävä määrä, noin kolmasosa.
– Kaikki puu kulkee jossain vaiheessa kumipyörillä, koska puita ei saa haettua metsästä junilla, muistuttaa UPM Metsän turvallisuuspäällikkö Matti Varho.
Kaikki puutavaran kuljetus on ulkoistettu kumppaneille. UPM valvoo kuljetuksia ja sen toimitusvastaavat ohjaavat kuormia ja kohteita kuljetusyrittäjille. Yrityksen suhde turvallisuuteen on luonnollisesti tiukka.
– Turvallisuus on aina ykkösenä. Kaikki tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet käsitellään ja niistä opitaan. Yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa turvallisuustasoa on saatu hyvin nostettua, Varho sanoo.
UPM seuraa turvallisuutta aktiivisesti, ja esimerkiksi urakoitsijoiden tapaturmalukujen vertailu 2017–2023 kertoo, että tapaturmien määrä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti on pudonnut selkeästi: TRIF-luku oli alussa yli 10, nyt se on 3,7.
Ennakoiva turvallisuustyö on lisääntynyt ja tuottanut tulosta.
– Myös yrittäjien ilmoituksia ja havaintoja turvallisuudesta oli alussa vajaa tuhat, tällä hetkellä noin 4 500. Tämä kertoo, että ennakoiva turvallisuustyö on lisääntynyt.
Myös Varho on itse osallistunut VR Transpointin järjestämiin koulutuksiin.
– Oma kokemus on hyvä ja palaute kuljetusyrittäjiltä on ollut positiivista. Turvallisuus on sillä lailla merkillinen juttu, että vaikka kaikki osaavat asiat, uusiakin tulee esille ja vanhat voivat painua unholaan. Siksi niitä tulee kerrata säännöllisesti.
Samaa sanoo kuljetusyrittäjä Jouko Korhonen.
– Turvallisuudesta pitää puhua koko ajan, koska maailma on täynnä kaikkea muutakin asiaa. Siksi meiltäkin osallistutaan säännöllisesti koulutuksiin. Jokaisen meistä täytyy päästä ehjänä kotiin.
